Hei,
raikasta kesäpäivää kaikille. Kesä 2021 on täällä ja raskas lukuvuosi vihdoin takana. Nyt voidaan pikkuhiljaa nostaa jalkaa kaasulta ja heittää vapaalle.
Takana on poikkeuksellinen vuosi. Se on vaatinut jokaiselta voimavaroja, kärsivällisyyttä ja positiivisia ajatuksia. Yhteistyöllä ja sinnikkyydellä tästäkin vuodesta kuitenkin selvittiin.
Kulunut vuosi on opettanut meitä paljon. Se on opetanut meitä toimimaan ja kommunikoimaan yhdessä uudenlaisissa ja ennakoimattomissa tilanteissa, pysymään kärsivällisinä ja tekemään työtä tavoitteiden eteen. Se on myös antanut meille paljon uusia kokemuksia ja näkemyksiä uudenlaisista työskentelyn ja työelämän toimintamalleista. Esimerkiksi etä- ja verkko-opetukseen siirtyminen koulumaailmassa oli vahvasti kulunutta lukuvuotta hallitseva asia. Monelle etä- ja verkko-opetukseen siirtyminen tuli puskan takaa. Monella ei ollut lainkaan kokemusta etä- ja verkkopohjaisesta opetuksesta tai opiskelusta. Asia koski laajasti niin opiskelijoita kuin opettajiakin, etenkin vapaansivistystyön kentässä.
Sanotaan, että etä- ja verkko-opetus on tullut osaksi koulumaailmaa jäädäkseen, mikä itsestä ainakin tuntuu luontevalta ja tervetulleelta kehitykseltä ottaen huomioon yhteiskuntien yleisen digitalisoitumisen. Onkin tärkeää, että tällaisista suurista muutoksista keskustellaan avoimesti ja erilaisia näkökantoja huomioidaan. Erityisen tärkeää on, että kaikki pidetään kehityksessä mukana.
Isot perustavanlaatuiset muutokset tarjoavat myös mahdollisuuksia. Tarvitaan rohkeutta ja visiota kohdata tulevaisuus ja sen mukana tuoma epävarmuus. Seuraamalla ja havainnoimalla toimintaympäristöä ja trendejä voidaan kulkea kehityksen mukana tai jopa edellä. Asioihin on hyvä tarttua ennakoiden eikä reagoiden. Uskon, että tulevat lukukaudet tuovat jatkossakin muutoksia, mutta myös mahdollisuuksia ja oivalluksia. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uusia asioita. Tärkeintä on, että aloittaa.
Työskennellessäni Meri-Pohjolan Opistopiirin DIGITTÄÄ-hankkeessa olen päässyt seuraamaan huikeaa kehitystä, kun reilun kahden vuoden aikana Meri-Pohjolan Opistopiiri kansalaisopistoineen on tehnyt valtavan digiloikan. On ollut hienoa olla mukana tässä matkassa ja omalta osaltani edesauttamassa digitaalisten toimintatapojen ja – mallien omaksumista. Itse opin paljon uutta ja toivon voivani jakaa ja hyödyntää tätä tietämystä seuraavissa hankkeissa ja työtehtävissä.
Kun aloitin työni projektikoordinaattorina en osannut odottaa kuinka kokemusrikasta DIGITTÄÄ-hankkeessa työskentely tulee olemaan. Olen päässyt tutustumaan erittäin mielenkiintoiseen ja rikkaaseen kansalaisopistokenttään. Mieleenpainuvimmat muistot ja kokemukset kuitenkin liittyvät ihmisten kohtaamisiin. Työnkuvaani kuului myös opettaa ja sainkin erittäin mukavia muistoja opiskelijoiden parissa työskentelystä. Päällimmäisenä mieleen on jäänyt eräs kurssi, jonka viimeisellä oppitunnilla sain sydäntä lämmittävän minulle omistetun laulun oppilailta. Sen lisäksi sain suklaakonvehtirasian, laadukasta aikuistenjuomaa, ja kortin, jossa oli kaikkien opiskelijoiden nimimerkit. Tahdonkin lähettää sydämelliset terveiset kaikille DIGITTÄÄ kursseille osallistuneille opiskelijoille.
Valitettavasti tilanne on edelleen se, että iso osa ihmisistä tarvitsee kipeästi apua digiasioissa ja -asioinnissa. Tämä on asia joka ei ole heti poistumassa, sillä palvelut digitalisoituvat enenevissä määrin, laitteista tulee teknisempiä ja väestönrakenne vanhenee. Valtion rahoittamat hankkeet kuten DIGITTÄÄ ovat tärkeässä roolissa, sille ne tavoittavat parhaiten eniten apua tarvitsevia.
Haluan kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita. On ollut suuri ilo ja kunnia toimia projektikoordinaattorina Meri-Pohjolan Opistopiirin DIGITTÄÄ-hankkeessa.
DIGITTÄÄ-terveisin,
Omar Ikni
Projektikoordinaattori